Tiesitkö että, Seepialla on erinomainen näkökyky ja se näkee myös taaksepäin? Seepia on myös värisokea loistavasta näöstään huolimatta.
Seepian (eng.Cuttlefish) silmät ovat erittäin suuret sen vartaloon nähden ja se osaa ”zoomata” kuvaa verkkokalvolla. W:n mallinen pupilli auttaa Seepiaa hallitsemaan silmään tulevan valon voimakkuutta ja se näkee myös polarisoidun valon, mikä parantaa näön kontrastia. Seepian näkee siis loistavasti myös hämärässä.
Seepiaa kutsutaan ”meren kameleontiksi” sen värinmuutoskyvyn vuoksi. Seepia osaa sulautua täydellisesti ympäristönsä väreihin, vaikka se on täysin värisokea. Ympäristöön sulautuminen väriä vaihtamalla onnistuu Seepialta jopa täysin pimeässä.
Seepialla on serkkunsa mustekalan tapaan kolme sydäntä, joista kaksi pumppaa verta sen kiduksille ja yksi elimistöön. Seepialla on kahdeksan käsivartta ja kaksi lonkeroa. Mikäli Seepia kokee olonsa uhatuksi, se nostaa kaksi keskimmäistä lonkeroa pystyyn varoituksen merkiksi ja näyttääkseen suuremmalta.
Seepiat ovat äärimmäisen älykkäitä. Niillä on itseasiassa kolmet aivot, joista jokaisella on oma tehtävänsä liittyen liikkumiseen, syömiseen, värinvaihtamiseen ja jopa laskemiseen. Kyllä! Luit oikein, Seepia osaa laskea. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että kuukauden ikäiset seepiat pystyivät helposti erottamaan neljän katkaravun laatikon ja viiden katkaravun laatikon toisistaan. Kun Seepialle annettiin vaihtoehdoksi kaksi laatikkoa, joissa oli eri määrä katkarapuja, sillä kesti kauemmin päättää minkä laatikon ne valitsivat. Testien perusteella tutkijat ovat päätelleet, että Seepian kyky vertailla määriä on verrattavissa 12 kuukauden ikäisten ihmisvauvojen laskentakykyyn.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet myös, että Seepialla on episodinen muisti. Episodimuisti tarkoittaa, että Seepia pystyy muistamaan aikaisempia henkilökohtaisia, aikaan ja paikkaan sidonnaisia kokemuksia.
Juuri kun luulit, ettei Seepia voi olla enää ihmeellisempi, niin niiden lisääntymisprosessi vasta mielenkiintoinen onkin! Urosten kyky hämätä toisiaan ja houkutella naarasta on uskomaton. Kun urosseepiat haluavat päästä kilpailevien urosten ohi paritellakseen, ne naamioituvat naaraiksi. Jos lähellä on toinen uros kilpailemassa naaraan huomiosta, pienempi uros voi naamioida kilpailijan puolen kehostaan naaraskuviolla ja naaraan puolella on siitä huolimatta houkutteleva uroskuviointi. Ällistyttävää, eikö?!
Mutta naaras Seepia ei ole aivan näin helposti huijattavissa. Naaras haluaa valita jälkeläisilleen parhaat mahdolliset geenit, joten se pystyy parittelemaan useiden urosten kanssa ja säilömään niiden spermaa suussaan valitakseen parhaan munien hedelmöittämiseen. Urokset ovat tietoisia tästä käytöksestä ja aloittavat parittelun ampumalla vesisuihkun naaraan suuhun poistaakseen muiden urosten sperman.
Kun naaras vihdoin on päättänyt että on aika munia, se valitsee parhaat geenit ja hedelmöittää munimansa munat valitsemallaan spermalla. Naaras kiinnittää munat merenpohjaan esimerkiksi kiviin tai merilevään. Naaras pysyy munien kanssa, kunnes ne kuoriutuvat. Naarasseepia kuolee mustekalan tapaan, kun munat ovart kuoriutuneet. Seepiat ovat sukukypsiä 14–18 kuukauden iässä ja elävät vain 1–2 vuotta.
Oletko joskus rannalla kävellessäsi löytänyt valkoisen ovaalinmallisen ”levyn” rannalta? Se on Seepiasta peräisin. Seepialla ei ole luita, mutta sen sisällä on tämä levy (cuttledisk) jota Seepia käyttää taidokkaasti nosteenhallintaan. Seepia osaa säädellä kaasun ja veden määrää tämän levyn onteloissa ja hallitsee näin nostettaan. Rannalle huuhtoutuneet levyt ovat tärkeä kalsiumin lähde linnuille, joten Seepialla on oma paikkansa myös pinnan päällisessä ravintoketjussa.
