Erakkorapu

Evättömät

Tiesitkö että erakkorapu voi tarvittaessa myös pienentyä? Mikäli erakkorapu kasvaa ulos kuorestaan eikä löydä suurempaa, sen koko pienenee.

Erakkorapuja (Hermit Crab) löytyy itseasiassa yli 1100 erilaista, joten älä hämmästy jos näet uuden ravun ja kysyttyäsi mikä se on saat aina vastaukseksi erakkoravun.

Erakkorapu on rapu, joka käyttää muiden eläinten (mm. kotilot) kuoria suojanaan. Erakkoravuille kelpaa suojaksi lähes mikä tahansa kuorta muistuttava suojaksi, joten on nähty rapuja joilla on esimerkiksi pullonkorkki kuorenaan.

Koska erakkoravulla ei ole omaa kuorta, se muistuttaa itseasiassa enemmän hummeria kuin rapua. Erakkorapujen sakset ja etuosa ovat kovia jotta se suojaisivat sitä, mutta niiden varsinainen keho on pehmeä ja siksi ne tarvitsevat toisen eläimen kuoren suojakseen.

Erakkoravut on ”riidanhaluisia” ja niiden tiedetään taistelevan toisiaan vastaan. Kun erakkorapu haluaa toisen ravun kuoren, se aloittaa usein taistelun toisen ravun kanssa toivoen voittavansa uuden kuoren itselleen. On myös nähty käyttäytymistä, jossa erakkoravut kokoontuvat yhteen ja vaihtavat kuoria keskenään. Tällöin ravut asettuvat ”jonoon” kokojärjestyksessä ja jo ottavat edellä olevan ravun kuoren itselleen kun se poistuu siitä.

Nimestään huolimatta erakkoravut ovat sosiaalisia ja asuvat usein suurissa yhdyskunnissa. Erakkoravut kommunikoivat sirkuttamalla. Erakkoravun pehmeä ja korkea sirkutus kuulostaa pieneltä sammakolta. Mikäli kuulet sirkutusta, se voi tarkoittaa aluekiistaa tai sitä, että rapu säikähti.

Erakkoravut eivät ole valikoivia ruoan suhteen, vaan niille käy lähes kaikki ruuaksi. Pääasiassa erakkoravut syövät planktonia, rakkolevää, merilevää, putkimatoja, merihevosia, pieniä katkarapuja ja muita rapuja. Jos erakkorapu löytää esim. kuolleen kalan se syö sen. Erakkoravut ovat siis tärkeitä merten puhdistajia jotka asuvat pohjassa ja puhdistavat sitä samalla syömällä ”jätteitä”.

Ruuan rapu löytää yleensä haistamalla sen. Ravun pienet ”karvat”, jotka ovat kuvassakin nähtävissä, ovat niiden aistikarvoja joilla ne haistavat ja maistavat saaliin.

Erakkoravut lisääntyvät parittelemalla. Niiden sukuelimet sijaitsevat niiden etupuolella (koska kuoren sisälle olisi hankala päästä) aivan sydämen vieressä kävelyjalkojen alapuolella. Naaraat munivat yleensä munansa pian pariutumisen jälkeen, mutta ne voivat myös varastoida siittiöitä useita kuukausia. Naaras hedelmöittää munat samalla kun se munii. Muniminen tapahtuu siittiöitä sisältävän kammion läpi ja hedelmöittyneet munat kiinnittyvät naaraan vatsaan kuoren sisälle. Naaras kantaa munia mukanaan muutaman viikon niiden kuoriutumiseen saakka.

Kuoriuduttuaan munista erakkoravut aloittavat elämänsä toukkavaiheessa. Toukat vaeltavat planktonina merivirtojen mukana kunnes ne laskeutuvat pohjaan, kehittyvät ravuiksi ja hankkivat oman kuoren.

Erakkoravut ovat yleensä keskimäärin noin 5-10cm mittaisia ja painavat vain muutamia kymmeniä grammoja. Tosin suurin erakkorapu on kookosrapu, joka voi painaa jopa 4 kg ja kasvaa jopa metrin mittaiseksi. Kookosrapu on maailman suurin maarapu, joka voi jopa murskata kookospähkinöitä saksillaan. Vain nuoret kookosravut elävät muiden eläinten kotiloissa. Aikuiset kookosravut kasvattavat itse kuoren, koska he eivät löydä simpukankuoria niiden koossa.

Erakkorapujen suurin uhka on tänäpäivänä muoviroskat. Ne takertuvat roskiin hamutessaan korkkeja tai muita sopivia roskia kuorekseen. 

Journal of Hazardous Materials foorumilla vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että pelkästään kahdella Etelä-Tyynenmeren trooppisella saarella noin 570 000 erakkorapua kuolee vuosittain jäätyään kiinni muovijätteisiin.

Ongelmaa lisää se, että kuollessaan nämä loukkuun jääneet ravut, lähettävät muille ravuille feromonisignaalin, joka kertoo että saatavilla saattaa olla kuori. Tämä houkuttelee entistä enemmän rapuja kuolemanansaan.

Tiesitkö myös, että erakkoravut voivat olla vasen tai oikea ”kätisiä” aivan kuten ihmiset? Niiden dominoivan puolen saksi on aina suurempi kuin heikomman puolen. Onneksi ihmisillä ei ole näin. 

Sinua saattaisi kiinnostaa nämäkin

Merimakkarat

Merimakkarat

Tiesitkö että merimakkara hengittää imemällä vettä sisäänsä peräaukon kautta ja ottaa hapen...

SIVUSTOSTA

Sukelluksilla tulee vastaan mitä ihmeellisempiä eläimiä, joista itsekin haluan oppia lisää. Tarkoitus ei ole ryhtyä valemeribiologiksi, vaan etsiä tietoa vastaan tulleista eläimistä ja jakaa sitä INTO DIVE CENTERIN ystävien kanssa. Tässä teille faktoja merenalaisesta luonnosta hymy huulilla ja pilke silmäkulmassa (mutta täysin vakavissaan). Toivottavasti myös sinä opit täältä jotain uutta. Sukellusterveisin: Anna

ETSI HAKUSANOILLA