Tiesitkö että rauskut ovat samaa sukua haiden kanssa? Rauskuilla ei ole haiden tapaan teräviä hampaita, mutta niiden rakenne on luuston rakenne on samanlainen kuin hailla ja niillä on samalainen nahka.
Rauskut kuuluvat haiden tapaan rustokalojen ryhmään, eli niillä ei ole ruotoja vaan rustot. Rauskuilla ei myöskään ole suomuja, vaan niiden iho on sileä kuten hailla.
Rauskuilla on haiden tapaan Lorenzinin ampulleita, eli sähköreseptoreita jotka pystyvät havaitsemaan sähkökenttiä. Näiden avulla Rausku havaitsee saaliinsa hetkessä aistimalla sen lihasten supistumisen tuottaman sähkökentänmuutoksen. Tutkimuksissa on todettu, että rauskut osaavat aistia ampullien avulla myös maapallon magneettikenttiä ja ne suunnistavat niiden avulla.
Rauskujen uinti näyttää siltä, että ne lentäisivät vedessä. Tämä johtuu niiden tavasta uida. Rauskut liikuttavat kehoaan vähän kuin linnut siipiään ja tämä liike kuljettaa niitä eteenpäin vedessä.
Kuhl’s stringray viettää yleensä aikaa avoimella hiekkapohjalla. Se sekoitetaan usein Bluespotted stingray -rauskuun niiden samanlaisen värityksen vuoksi, mutta nämä kaksi rauskua ovat eri laji. Kuhl’s stingrayn vartalon muoto on kulmikkaampi kun Bluespotted stingray on lähes pyöreä. Bluespotted stingray myös viettää aikaansa yleensä korallien alla piilossa, kun taas Kuhl’s stingray ei piilottele koloissa.
Kuhl’s stingray rauskut ovat puhtaasti lihansyöjiä ja ne saalistavat hiekalla tai sen alla eläviä eläimiä. Rauskun pääsääntöinen ravinto koostuu äyriäisistä, madoista ja muista selkärangattomista.
Ruokailutapansa ansiosta pohjaraskut toimivat tärkeänä osana merten ekologiaa. Ne kaivavat hiekkaa etsiessään ruokaa ja luovat samalla mikroelinympäristöjä erilaisille pienille selkärangattomille. Kun rauskut etsivät itselleen maukkaita välipaloja, ne auttavat myös monia muita meren lajeja (aina pienistä riuttakaloista isompiin saalistaja kaloihin ja merilintuihin) löytämään ruokaa.
Kulhl’s stingray naaraat ovat uroksia suurempia kooltaan ja ne saavuttavat sukukypsyyden aikaisemmin. Naaraat ovat täysikasvuisia noin kahden vuoden iässä, kun urokset vastaavasti saavuttavat täysikasvuisuuden jo reilun vuoden vanhoina. Keskimäärin täysikasvuinen Kuhl’s stingray on noin 40-50 cm leveä ja 70 cm pitkä.
Paitsi, että naiset saavuttavat sukukypsyyden nopeammin kuin urokset, ne myös elävät pidempään. Naaraat elävät keskimäärin 10-13 vuotta, kun taas urokset vain 7-10 vuotta.
Kuhl’s stingrayt parittelevat kerran vuodessa. Naaras kantaa munia sisällään ja poikaset kuoriutuvat munista ennen kuin naaras synnyttää ne ulos. Pienet rauskun poikaset ovat täysin valmiita yksilöitä syntyessään ja ne voivat aloittaa itsenäisen elämän samantien.
Naaras synnyttää kerralla yleensä 3-5 poikasta, mutta voi saada jopa seitsemän poikasta. Pienet rauskut ovat syntyessään noin 1,5-3 cm kokoisia. Pienet vastasyntyneet rauskunpoikaset ovat värittömiä ja ne näyttävät pieniltä ravioli-pastoilta joilla on silmät ja suu.
Kulhl’s stingray on erittäin myrkyllinen ja sen pyrstön piikki on noin 300 mm pitkä. Myrkky sisältää serotoniinia, 5′-nukleotidaasia ja fosfodiesteraasia.
Myrkyllisyydestään huolimatta rauskuja pidetään usein yleisöakvaarioissa avoimissa koskettelualtaissa, joissa kävijät voivat koskea niihin. Tämä jakaa paljon mielipiteitä.
Joidenkin lähteiden mukaan koskeminen ei ole rauskuille haitallista; esimerkiksi Chicagossa sijaitseva AZA-sertifioitu Shedd Aquarium julkaisi vuonna 2017 oman havaintonsa, joiden mukaan eläimet eivät kärsi vuorovaikutuksestaan ihmisten kanssa ja saattavat jopa nauttia siitä. Vain vuotta myöhemmin kuitenkin 34 akvaarion 42 kosketusaltaassa olleista rauskuista kuoli mystisesti.
On siis mahdollista että voimme käsissämme tartuttaa rauskuille haitallisia bakteereita, viruksia ja kemikaaleja eivätkä koskettelualtaat lukeudu tämän vuoksi suosikeihimme emmekä suosittele niitä.
Tiesitkö myös, että rauskut ovat eläneet jo yhdessä dinosaurusten kanssa? Vuonna 2019 Wienin yliopiston paleontologian instituutin ryhmä löysi yli 50 miljoonaa vuotta vanhan fossiilisen rauskun. Lisämolekyylitiedot viittaavat siihen, että rauskuja on ollut jo jurakauden aikana, noin 150 miljoonaa vuotta sitten.
