Tiesitkö että Koralli on eläin, tarkemmin sanottuna polyyppiyhdyskunta? Usein luullaan että koralli on kasvi, mutta koralli muodostuu lukuisista yksittäisistä korallipolyypeista.
Korallipolyypit rakentavat itselleen ulkoisen ”selkärangan” erittämällä vedestä keräämäänsä kalsiumkarbonaattia kehonsa ympärille. Kalsiumkarbonaatti muuttuu kovaksi, kivimäiseksi aineeksi joka muodostaa korallin rakenteen.
Korallit syövät planktonia ja pieniä kaloja. Jokaisen korallipolyypin lonkeroissa on pistäviä piikkejä joita polyyppi käyttää harppunan tapaan planktonin metsästämiseen. Meduusat ovat korallipolyypin serkkuja ja näillä kahdella onkin hyvin samanlaisia polttiaisia, jotka auttavat niitä tainnuttamaan saaliinsa. Korallista voi siis saada samanlaisen polttavan allergisen reaktion kuin meduusasta.
Korallipolyypit itsessään ovat yleensä värittömiä. Monien korallien kirkkaat värit ovat itse asiassa erilaisia polyypin kudoksessa kasvavia leviä. Levien (erityisesti zooxanthellae-nimisten levien) muodostuminen auttaa korallia.
Levät ja korallit elävät siis symbioossa josta kumpikin hyötyy. Ensinnäkin levät poistavat jätteitä korallista. Levät käyttävät polyyppien jätettä eli ”kakkaa” fotosynteesiin, jolla levä valmistaa itse ravintonsa. Yleisimmin korallit kasvavat matalassa vedessä, jossa niiden levät saavat auringonvaloa fotosynteesiä varten. Fotosynteesin sivutuotteita ovat happi ja hiilihydraatit, joita koralli puolestaan käyttää kasvamiseen.
On olemassa myös koralli lajeja, jotka elävät yli 70 metrin syvyydessä. Tämän tyyppisiä koralleja kutsutaan usein syvänmeren koralleiksi eivätkä ne tarvitse kasvamiseen valoa tai lämpöä. Syvänmeren korallit voivat olla pehmeitä tai kovia korallilajeja. Koska syvänmeren korallit eivät käytä leviä tai kasviplanktonia ravinnoksi, ne eivät tarvitse auringonvaloa ja siksi niiden kasvu on erittäin hidasta.
Koralliriutta muodostuu kun useita koralleja asettuu asumaan samaan paikkaan. Koralliriutta voi muodostua joko yhdestä korallilajista tai useista lajeista. Korallilajeja tiedetään olevan yli 6000 erilaista. On myös arvioitu, että korallit muodostavat noin neljänneksen kaikista maapallon vesieläimistä.
Koralliriuttoja on löytynyt kaikista maapallon lämpöisistä meristä jo 500 miljoonaa vuotta sitten. Joidenkin tänäpäivänä olevien koralliriuttojen muodostuminen on alkanut jo 50 miljoonaa vuotta sitten. On olemassa korallilajeja joiden eliniäksi on määritelty jopa 4000 vuotta.
Jos näet korallin, joka on muuttunut kokonaan tai osittain valkoiseksi, todistat prosessia jota kutsutaan nimellä coral bleaching. Jos korallia ympäröivässä lämpötilassa, valossa tai ravintoaineissa tapahtuu rajuja muutoksia, levät eivät enää viihdy korallissa. Tämän takia koralli menettää levien tarjoaman ravinnon ja värin, jolloin koralli muuttuu vaaleaksi. Jos tilanne ei parane nopeasti, koralli kuolee lopulta sairauteen tai ravinnon puutteeseen.
Suurimpana syynä korallien katoamiseen ja coral bleaching prosessiin ovat saatumisen aiheuttama merten hiilidioksiditason ja lämpötilojen nousu. Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyvä liiallinen hiilidioksidi liukenee valtamereen, mikä lisää meren happamuutta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu että hiilidioksiditasojen nousu on vahingollisempaa koralleille kun vesien lämpeäminen, sillä korallit ovat oppineet selvitymään lämpötilan noususta.
